Uusi rakas

Moi!

Eilen postimiehen vierailun yhteydessä tämän tytön suusta kuului muun muassa tällaisia äännähdyksiä: 

Aah!

Ihanaa! 

Lisää! 

Uuh!

Kyse ei nyt kuitenkaan tällä kertaa ollut sellaisesta toiminnasta, jonka jälkeen täytyisi ihmetellä miksi lapset eivät näytä oletetulta isältään. Ei, tässä oli nyt kyse jostain paljon paremmasta. Postimies nimittäin toi pitkään ja hartaasti odotettua postia. Saanko esitellä, Urban Decay Vice 2 -paletti!

Oijoijoijoi nam! Kyllä harmitti että olin juuri kaksi sekuntia aikaisemmin saanut meikattua :D Jouduin siis odottamaan jopa vuorokauden ennen kuin pääsin testailemaan tätä ihan silmäluomille asti. Mikä vääryys. Päädyin ensimmäisellä testauskerralla suht pliisuun meikkiin, käytin yläreunan vaaleanpunaisia (Coax jaa X-Rated) ja kahta liilaa keskeltä (Voodoo ja Betrayal). Mutta eiköhän me tällä vielä kunnon väri-ilottelujakin saada aikaan :) Etenkin tuo turkoosi Madness oikein huutaa mun nimeä.

Meikkikuvien ottaminen itsestään on muuten aika harvinaisen vaikeaa, varsinkin kun kaikki talouden peilit ovat jossain pimeässä nurkassa. Istuin siis vain ikkunan edessä ja yritin väännellä naamaani edes jotenkin kameran etsimeen päin. Noh, eiköhän tässäkin touhussa harjoittelu auta. Ehkä siis jo vuoden päästä tiedossa  vähän havainnollistavampia kuvia :D

Loppuun vielä vähän hehkutusta. Jee jee jee! Mulla on Vice 2! Elämä on ihanaa!

Teippaus nro. 2

Moi!

Tänään on kuvailtu vaikka ja mitä, joten matskua löytyy tuleville päiville. Ongelmaksi muodostui lähinnä minun ja Ukon taiteelliset mielipide-erot. Näistä on tapeltu matkoillakin niin paljon että välillä on pohdittu jo toisen kameran hankintaa :D Kunnon studiovalotkin olisivat tosi jees, saisi otettua oikein kunnon editorial-tyyppisiä kuvia. Nyt pelleiltiin vain ulkoisen salaman ja yölampun kanssa. No mutta, ihan kelvollisia kuvia sieltä ulos saatiin, ja Lightroomilla voi paikkailla valaistusta parempaan suuntaan. Hiuskuvia siis tarjolla myöhemmin tällä viikolla!

Takaisin tämän päivän aiheeseen. Mainitsin blogin ihka ensimmäisessä postauksessa hankkineeni paksumpaa teippiä Sissin suosituksesta, ja että kaikki ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Tein ensin pohjalle liukuvärin, joka onnistui mielestäni tosi hyvin. Sitten menin pistämään tätä mustaa teippiä kynsille ja tein liukuvärin päälle kääntäen värien paikkaa.

Poistin teipit ja jäljelle jäi tällaiset superseksikkäät mustat viivat. TOSI KIVA! 

En kyllä sitten loppupeleissä tykännyt muutenkaan lopputuloksesta, väreissä ei ollut mielestäni tarpeeksi kontrastia ja tuo tuplaliuku ei tullut kovin hyvin esiin. Kokeilin siis uudestaan eri väreillä. Tällä kertaa onneksi mustat raidut jäivät ilmestymättä, ja värit miellyttivät muutenkin enemmän silmää. Kuvaaminen vain osottautui tuskalliseksi, kaikissa kuvissa ihan hirvittävät heijastukset ja päällä ollut punainen paitakin näkyy kynsissä :D

Väreinä on käytetty A Englandin lakkoja, vihreä on Dragon ja sininen Tristam. Molemmat pääsevät hyvin korkeille sijoituksille kun lempilakkojani lähdetään listaamaan. Mielettömän upeat värit ja holoefektikin on tuollainen pieni ja siveä ja hajanainen, juuri minun makuuni. 

Jos jotain pitää sanoa niin tuo "harmaa" alue saisi olla suurempi, niin että raidat eri suuntiin eivät lähtisi ihan toistensa juuresta. Ja tietty märemmän töpsöttimen käyttäminen olisi suotavaa, niin ei jäisi noita vaahtomuovimöykkyjä kynsiin :D Pitäisi varmaan alkaa käyttää astetta pienempää makrosuodinta, niin ei ihan kaikki epätäydellisyydet näkyisi...

Sellainen tuskien taival. Tällaisina päivinä sitä valotelttaa kaipaa aivan erityisen paljon.

Kameleontin häntiä

Moi!

Taas mennään. Kirjoitin ensin sulavasti otsikoksi kamelin häntiä ja jäin pohtimaan että miksi tää näyttää nyt vähän väärältä...

Perusranskikset on minusta aina vähän tylsiä, joten omiini yritän saada aina aikaiseksi jotain jujua. Tällä kertaa tuo juju oli tällaiset pienet käsinmaalatut kiekurat, jotka värivalinnan vuoksi toivat mieleen ihan kameleontin. (Ei siis kamelin. Kameleontin. Ka-me-le-on-tin.) Vihreänä värinä toimi China Glazen Exotic Encounters, joka oli vähän luiru tapaus. Lähti aina karkailemaan siveltimen vedon mukana, joten sillä oli loppujen lopuksi aika vaikea tehdä suoria viivoja... Pitää siis ensi kerralla turvautua pigmenttisempään lakkaan. Koska ensi kerta todennäköisesti tulee joskus, tykkäsin lopputuloksesta kuitenkin sen verran paljon. 

Poikkeuksellisesti kuva oikeasta kädestä, koska jostain täysin käsittämättömästä syystä onnistuin mielestäni maalailemaan paremmat viivat vasemmalla, eli huonommalla kädelläni :D Täysin suoriahan nuo viivat eivät siis todellakaan ole, joten lisäsin päälle vielä irtoglitteriä niitä peittämään.

Ei täydellinen lopputulos, mutta tykkäsin tästä kuitenkin niin paljon että taisin pitää neljä päivää kynsillä. Kehujakin sain :) Ranskislakkana toiminut Essien Sugar Daddykin pääsi yllättämään, viimeksi kun kokeilin sitä en oikein tykännyt siitä, tuntui ettei sopinut omaan ihonväriini ollenkaan, mutta nyt se oli kuitenkin ihan täydellinen. Hämmentävää.

Tällaista tällä kertaa. Huomenna Ukko on lupautunut kuvailemaan mun hiuksia, joten toivottavasti saadaan juttua niistäkin eetteriin tällä viikolla :)

Untuvaa

Heippa!

Juuri nyt olen viettämässä kummipoikani ensimmäisiä synttäreitä, joten päätin kokeilla postauksen ajastusta. Uuh jännää! Sukupuolineutraaliudessani lakkasin kynnet liilalla ja leimasin vielä kukkasiakin päälle. Ei sillä, mua inhottaa muutenkin sellaiset CAPTAIN OBVIOUS! -lakkaukset, että ollaan tässä nyt poikavauvan synttäreillä joten luonnollisesti kynsille pistetään vaaleansinistä ja Mikki-tarrat. Tai kappas, nyt on joulu, maalaanpa tästä porot ja joulukuuset kynsille. Ja kynsien mätsäys vaatteisiin, hrr! No, kukin tyylillään, minä kuljen jatkossakin onnellisena tällaisena sekasikiönä vastarannan kiiskenä.

Jorisen tässä nyt ihan omiani, koska itse lakkauksesta ei ole oikeastaan mitään sanottavaa :D Peruskauraa. Tässä siis ei esitellä näitä jo mainitsemiani synttärikynsiä (koska kamera on muilla mailla, eivät taida päätyä koskaan kuvaan asti, ainakin epäilen kovasti että ovat kuvauskunnossa vielä neljäntenä päivänä) vaan China Glazen Rendezvous With You strassien ja siirtokuvien kanssa.

China on jäänyt minulle vähän etäisemmäksi merkiksi. Niillähän on hirveästi kaikenmaailman glittereitä ja holoja, jotka eivät minuun iske ollenkaan. Laadunkin kanssa on vähän niin ja näin, ainakin siis cremejen kanssa joita minä tykkään hamstrata. Väritkin ovat olleet vähän mitäänsanomattomia.

Mutta. Onneksi poikkeuksiakin löytyy. Rendezvous:n halusin hankkia nimenomaan sen poikkeuksellisen värin vuoksi. Vaikeasti kuvailtava ja vähän epämääräinen - ja niin kaunis! Laatukin ihan huippu. Tämä lakkaus pysyi kynsillä monta monta päivää, ihan vain siitä ilosta että eri valaistuksissa oli aina niin mielenkiintoista bongailla uusia värejä kynsiltä :)

Koristelujen kanssa kävi periaatteessa moka, kirkkaat strassit muuttuivat päällylakan kanssa sameiksi, mutta onneksi tykkäsin niistä paljon enemmän noin, näyttivät ihan helmiltä! Sopivat mielestäni myös paremmin lakan hopeahippuloihin, kuin kirkkaat.

Kaunis karvakin se siellä vilkuttelee :D Nää makrokuvat on kyllä niiin armottomia...

Uusia mummoja

Moi!

Tänään vuorossa kasa mummoja, plus yksi tirkistelijä aidan päällä. Ostin nämä siirtokuvat Mimaxista jo puolisen vuotta sitten, mutta olen vain jemmannut niitä koska en ole osannut päättää taustavärejä. Ja metsään siinä sitten lopulta  mentiinkin. Vai mitä tykkäätte liilasta ja keltaisesta maatuskasta? :D

Punaisesta ja vihreästä sentään tuli tosi onnistuneet, täytyy pitää tämä mielessä kun käytän loput arkista (johon ei tietenkään jäänyt kymmentä ukkoa jäljelle, oisko se niin vaikeeta laittaa tasamäärä siirtokuvia yhdelle arkille, häh?) Pikkurillini on aika kapoinen, joten siitä tuli vielä söpösti tuollainen mini, ihan kuin se maatuskojen vihoviimeinen nukke. Lempparinukkeni maatuskoista ja lempparikynteni tässä lakkauksessa :) Keltaisessa ei oikeastaan ole muuta vikaa kuin liian valkea tausta, josta vartalo ei luonnossa erottunut juuri lainkaan, se oli vain friikki irtopää. Liila taasen... Väri vaan ei toimi, tuo vartalokin on outo, lähinnä siitä tuli mieleen aita jonka päällä joku huitelee. No mutta, kokonaisuus kuitenkin on kiva, ei sovi liikaa valittaa.

Mummolla on nyt vähän turvotusta.

Ja koska juuri sanoin ettei parane liikaa valittaa, en sano tuosta peukalosta mitään :D Semmosta se on kun peukalonkynnet on kaksi kertaa leveämmät kuin muut kynnet. Väristä kyllä tykkäsin, ja tuon kynnen muotokin sopii täydellisesti maatuskan pääksi.

Ja niiden sisällä on uusia mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja, ja niiden sisällä on uusia mummoja...

Mattaleimat

Moi!

Ensikosketukseni leimaamisen ihmeelliseen maailmaan sain armon vuonna 2010, kun suomalaisissa blogeissa alkoi vilkkua Konad-juttuja. Silloin sitä ajatteli että siistiä, upeita lopputuloksia ja niin helposti ja vähällä vaivalla! Hankin siis aloituspaketin itsellenikin. Jotenkin siinä kuitenkin pääsi käymään niin että vasta nyt, kolme vuotta myöhemmin, alan vihdoinkin olla tyytyväinen itsetekemiini leimoihin :D Muistan vieläkin hyvin elävästi ensimmäisen yritelmäni, Konad-lakat haisivat ihan kuolemalta, yritin leimata jotain kukkakuviota josta nousi pelkkä terälehti, ja senkin onnistuin lätkäisemään vain puoliksi kynnelle... Mutta vaikeuksien kautta voittoon!

 

Täydellisiähän nämä eivät ole vieläkään, mutta ei kai kukaan oletakaan että kolmen vuoden aikana oppisi guruksi... :D En vain ymmärrä miten näiden leimojen kohdistaminen voi olla niin tuskastuttavan mahdotonta. Mutta kelpaavat minulle enemmän kuin hyvin.

Näissä on pohjalla ihastuttava Essie - Smoking Hot. En yleensä ole hirveästi tummien lakkojen perään, koska minulla on tällainen albiinoiho, mutta tarpeeksi vaalean kaverin kanssa nämä ovat tosi herkkuja. Siksipä valitsinkin leimaamiseen kaksi Dependin mattalakkaa, 258 ja 302. Väriero ei valitettavasti pääse näin tumman pohjan päällä oikeuksiinsa, ylläolevissa kuvissa siis nimettömässä on liilaa ja muissa vaaleanpunaista. Päällyslakkaa en kehdannut pistää lainkaan, että leimojen mattaisuus säilyisi.

Hämmentävän epätarkka kuva tuo lähikuva... Sen siitä saa kun esittelee niitä näin isoina blogissa vaikka muokkaa pienempinä. Pitää siis jatkossa olla tarkempi näiden kanssa.

Mitäs tykkäsitte? Onnistuuko leimaus siellä päässä ruutua? :)

Tervetuloa!

Heippa!

Pitkään olen tätä harkinnut, ja nyt se on vihdoin realisoitunut. Olen lakannut kynsiäni lähes koko elämäni, viimeisen pari vuotta hyvinkin maanisesti. Rakastan myös valokuvausta, ja minulla on kasapäin ideoita kauniista kuvista. Itseni ilmaisu sanallisesti on myös hyvin lähellä sydäntä. Pidin vuosi sitten blogia ollessani vaihdossa, ja totesin sen olevan niin kivaa että olisi kiva jatkaa jonkun muunkin aiheen parissa. Ja tässä sitä sitten lopulta ollaan. Viimeinen niitti oli kun Ukko ehdotti että pitäiskö sun hei perustaa kynsiblogi. (Suunnitelmaan kuului myös tuhansien lukijoiden saaminen, hillittömät mainostulot ja hänen varhaiseläköitymisensä...) Ja kun Ukko lupautui vielä kuvausavuksikin, ei paluuta enää ollut! 

Joten olkaatten hyvä. Ensimmäinen postaus Couleurs-blogissa. Vaikka nyt kynsistä höpisinkin, ei tarkoituksena ole olla sataprosenttinen kynsiblogi, vaan ennemminkin 90 prosenttisesti. Loput kymmenen prosenttia koostuu sitten kaikesta muusta hömpästä, kuten meikeistä ja hiuksista ja ajattelin myös muutamat käsityöni täällä esitellä, koska olen niistä niin leuhka :D 

 Minulla on jemmassa muutamia kynsikuvia, ja ajattelin nyt aloittaa niistä ennen kuin siirryn reaaliaikaiseen lakkausten esittelyyn. Pohdinta ensimmäisen postauksen kunniapaikan lankeamisesta eri lakkausten kohdalle oli pitkä ja harras. Voittajaksi päätyi tällainen:

Nämä lakkaukset kynsillä olin tutustumassa paikallisiin kanssaharrastajiin. Päävärinä totaalinen herätysostos Crabtree & Evelyn - Wisteria, jonka ostamista ei ole tarvinnut kaduta sekuntiakaan. Ostin samalla kertaa myös kaksi muuta merkin lakkaa, kaikki aivan mielettömiä, harmi vain että yhdellä niistä sattui olemaan kaksonen kotona. Ketutti aivan vietävästi, varsinkin kun epäröin kaupassa sen ja astetta vaaleamman sävyn välillä. Kaikki kolme vakuuttivat kyllä laadullaan ja kauneudellaan sen verran kovasti, että ajattelin hankkia näitä myöhemmin lisääkin.

Teippausten alla on Essien Under Where? ja päällä OPIn Alcatraz... rocks. Näitä kun tein minulla ei vielä ollut kuin tavallista kynsiteippiä, siinä sai sitten hetken jos toisenkin asetella teippejä vierekkäin että saa paksumpaa raitaa aikaiseksi. Tilanne on kyllä nykyään korjattu, ostin jotain pienoismallirakenteluun tarkoitettua teippiä. Siitä sitten myöhemmin lisää, ei meinaan osoittautunut ihan ongelmattomaksi sekään...

Että semmosta. Mitäs tykkäsitte? Minulle saa myös aina jättää palautetta, postaustoiveita, kehitysideoita, risuja ja ruusuja. Toivottavasti viihdytte ja tulette toistekin!