21.10.2014

The Finnish(able) Nail Art Challenge - love this technique

Olen karannut sivistystä ja vetäytynyt luonnon helmaan pakoon pahaa maailmaa. Olen niin sanotusti vetänyt kissimirrin päähäni ja paennut vuorille. Tämä viikko menee siis Lapissa mökillä, miettien ihan jotain muuta kuin sellaista isoa pahaa mörköä nimelta dippa_lopullinen.docx. Paitsi että otin kyllä läppärin mukaan, koska luoja minua auttakoon jos valmistuminen venyy vielä yhtään enempää. Pääpaino on kuitenkin syksyisissä luontoretkissä, takkatulen loimussa rakkaansa kainalossa ja piiitkään nukutuissa aamuissa. Josko niistä saisi tarvittavat piristysruiskeet runtata tuo dippa loppuun asti.

Alunperin suunnitelmissa oli tulla tänne jo kuukausi aikaisemmin ja päästä nauttimaan Lapin syksystä, upeasta ruskasta ja käydä vaeltamassa. Työkuvioiden vuoksi reissu kuitenkin siirtyi, ja nyt täällä on jo hitusen lunta ja öisin niin paljon pakkasta, että nukutaan ihan suosiolla mökissä eikä teltassa. Lunta ei kuitenkaan ole ihan vielä niin paljon kuin Talvisin, mutta eiköhän näistäkin maisemista upeita kuvia saa. Jos saisin niitä joskus vaikka blogiinkin esille

Aina on suunnitelmissa saada näitä kuvaoksennuksia blogiin, mutta voi kekkonen sentään kun olen saamaton! :D  Esimerkkinä mainittakoon, osa Pietarin kuvista on vieläkin käsittelemättä. Olin siellä ennen juhannusta.

Mutta ainakin minulla on käsiteltyjä kynsikuvia. (Tämä hyvät lukijat, on täydellinen esimerkki ontuvasta aasinsillasta. Saa ottaa mallia.) Lomasta huolimatta haaste nimittäin jatkuu. Vuorossa oli erityisen rakkaan tekniikan käyttämäninen, ja minulla se on aivan ehdottomasti kelmuilu. Rakastan kelmuilua, sitä miten jännän, uniikin ja vangitsevan lopputuloksen se jättää, ja niin pienellä vaivalla! 




Niin tälläkin kertaa. Harmi vain, että käyttämäni pohjalakka oli niin kiiltävä, että tuli tuollaisia ärsyttäviä kiiltoviivoja pilaamaan kuviani, peittämään hienot kelmuilut :( Vihaan vihaan vihaan noita heijastuksia kuvissa.




Pohjalla on kaunis myrkynvihreä OPI Cuckoo For This Color jossa on upeaa vaaleansinistä shimmeriä. Luonnossa se kimmelteli aivan vastustamattoman lumoavasti ylemmissä lakkakerroksissa olevista raoista, meni jalat aina vähän veteliksi kun huomasi omat kyntensä. Näissä kuvissa se vain ei juuri näy, koska isot, pahat heijastumat tulivat tielle, mur. Tuosta peukalokuvasta sentään hieman näkee tarkoittamaani efektiä.




Pohjalakan päälle sudin sinne tänne kahta eri vihreää, OPI Thanks a Windmillionia ja Essie Mint Candy Applea ja töpöttelin niitä sitten rytistetyllä kelmunpalalla. Kahden sekunnin vaiva, ikuisesti kestävä kauniiden kynsien ilo. Valitettavasti vain olen niin korruptoitunut, etten voinut ajatellakaan kynsiä ilman mitään varsinaisia koristeluja, joten menin ja tungin noita rumia strasseja mukaan. Voi Armi sun kanssas, less is more ja silleen.




Minä menen nyt jatkamaan puolilomaani. Viikonlopuksi pitää palata Etelään kummipojan synttäreille, ja sitten ensi viikolla taas toimistolle. Jaksaa jaksaa!

12 kommenttia:

  1. Nätit! Tykkään tuosta elävästä pinnasta.

    VastaaPoista
  2. Nää on upeat! Tää tykkää possuna...

    VastaaPoista
  3. Lumoavan kauniit kynnet! Olisiko mahdollista saada näistä tutoa? Toki noita kelmuilututoja on, mutta juuri näihin kynsiin. Nää on niiiiiin hienot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Voinhan mää jotain tutoriaalia yrittää saada aikaiseksi, pistetään muistiin :)

      Poista
  4. Wou! Aivan mun väriset kynnet! Ihanat ♥ :)

    VastaaPoista
  5. Onpas kauniit kelmuilut! Älä vihaa heijastuksia, musta ne on tarpeelliset jotta kynnet näyttävät kiiltäviltä. Välillä kun olen kuvannut lightboxissa niin ettei heijastuksia tule juuri yhtään, on lopputulos ollut tosi samean ja elottoman näköinen. Mieluummin heijastukset kuin samean näköinen pinta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sellaisissa pienissä viiruissa einiin vikaa olisikaan, ja ymmärrän kyllä kiillon merkityksen, mutta ärsyttää tuollaiset isot, kaiken peittävät heijastukset vain niin mahottomasti :D

      Poista