15.8.2014

Pinkki ying&yang

Pitikin mennä viimeksi sanomaan, että torstaina esitellään pinkkejä kynsiä. Ei ikinä pitäisi antaa täsmällisiä aikamääreitä, koska en kuitenkaan pysty noudattamaan niitä. Olen huono näiden kanssa, anteeksi.

Minulla kyllä kovasti oli aikomus istua keskiviikkona koneen ääreen ja naputella tekstiä, mutta sitten. Keskiviikkona ei mennyt kauhean kivasti töissä, ja sain sen ansiosta koko loppupäivänikin ihan totaalisen pilalle. Ei todellakaan tehnyt mieli tulla tänne hihkumaan että hihihi, pinkki kynsilakka, hihihhi, se on nätti, hihihihi. Tänään on onneksi jo paremmin, työkaverinkin mukaan näytän 'liian onnelliselta'. En tunne käsitettä.




Tästä selittelystä tulikin mieleeni. Aina kun jouduin lapsena vanhempien puhutteluun, hukattuani kotiavaimet tai hakattuani pikkusiskoa tai vastaavaa, selitin mutku taskun vetoketju meni rikki, mutku sisko aloitti. Kerran äiti sitten tuskastui näihin ainaisin selittelyihini ja tiuskaisi että mutku ei tule nyt minua auttamaan. Siitä on jäänyt kyllä ikuiset traumat :D

Tyhmänä sitten vielä joskus kerroin tämän saman tarinan Ukollekin. Sanonpahan vaan, että älkää ikinä tehkö sitä virhettä, että paljastatte lapsuudentraumojanne kumppanillenne. Niitä tullaan vain häikäilemättömästi käyttämään teitä vastaan. Ei auta kuulkaa sanoa mutku mää imuroin viimeks, sieltä tulee vain vastaukseksi että mutku ei tule nyt auttamaan :D

(Hämmentävintähän tässä on se, että Mutku ilmeisesti on ihan oikea sukunimi. Olikohan se Viveka, jonka naapurina oli Mutku-niminen mies. Pitää tutustua, että voin joskus oikeasti soittaa Mutkun paikalle auttamaan.)




Niin, nämä kynnet. Se pinkki. OPIn karmean purkkapinkki if you moust you moust. On niin kammottava, että on jo melko upea. Kuvani eivät nyt vain tee sille oikeutta, en edes onnistunut ottamaan kuin vain kaksi edes jotenkuten julkaisukelpoista kuvaa. Kamera vielä ärsyttävästi korostaa noita pieniä viivojen epätasaisuuksia, vaikka luonnossa nämä näyttivät oikeinkin mallikelpoisilta. Jälleen kerran siis menin vapaalla kädellä ja pienellä siveltimellä. Mustana on Wet n Wildin black crème. Se alkaa jo pikkuhiljaa jankkiintua pulloonsa, noin kymmenen vuotta palveltuaan. Olen avautunut tuosta kyseisestä lakasta täällä aikaisemminkin, kohta pääsen varmaan jo ostamaan uuden mustan!

No mitäpä muuta. Kivat kynnet. Huonot kuvat. Hämmentävän mahtava pinkki. Siinäpä se lyhykäisyydessään.

5 kommenttia:

  1. Hahahha joo, Mutku-sedän puhelinnumeroa mulla ei oo sulle antaa, mutta osoite kylläkin! :D En kyllä tiedä tuleeko se kauhean mielellään sun luokse imuroimaan :P

    Ja hauska kynsi-idea :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Mutku-sedällä on melkein jo velvollisuus tulla auttamaan, oon siihen kuitenkin jo varmaan 20 vuotta turvannut :D

      Poista
  2. Voi, että pitäähän sun nyt Mutkuun sitten tutustua, että se voi tulla sua auttamaan aina tarvittaessa :D

    VastaaPoista