The Finnish(able) Nail Art Challenge - love this brand

Jokainen, joka on vieraillut tässä blogissa useammin kuin kaksi kertaa, on varmasti pistänyt merkille palavan rakkauteni OPI:n lakkoja kohtaan. Minulta ei kovin usein synny lakkauksia, jossa ei olisi kyseisen merkin lakkoja käytetty ollenkaan ja aika usein pitäydyn ihan täysin OPI:n lakoissa jotain kynsitaidetta vääntäessäni. Ja onko tuo ihmekään, niitä lakkoja kun on määrällisestikin ylivoimaisesti eniten kokoelmassani. Kynsilakkoja minulla on tällä hetkellä (kynsiharrastajalle) vaatimattomat 144 kappaletta, joista OPI:n lakkoja on 55. Seuraavaksi suosituin merkki jää tästä aika kauaksi, Essieitä on 21 kappaletta. 

Vaikka OPI on tämän vuoden aikana minun silmissäni vähän laskenut arvoaan jatkuvan kokoelma-suoltamisen vuoksi (joista puolet lakoista on täysin samoja kuin vanhoissa kokoelmissa) on se kuitenkin edelleen yksinoikeutettu itsevaltias edustamaan kynsihaasteen love this brand -aiheessa. OPI, oot sä kyllä aika kiva. Vähän yli-innokas välillä, mutta silti aika kiva.

Tähän lakkaukseen pääsivät edustamaan vanhavanhavanha Over-exposed in South Beach, sekä uusiuusiuusi Don't Bossa Nova Me Around. Yksi niistä tämän vuoden kokoelmissa ilmestyneistä uniikeista lakoista.

Edellinen leimauskokemus sujui niin kertakaikkisen mainiosti, että luulin jo olevani joku guru. Onneksi tämänkertainen yritys palautti itsetuntoni takaisin sinne minne se kuuluukin. Melko suttuista meininkiä, etten sanoisi. Kohdistuskin hivenen vinossa, mutta hei, ainakin molemmat ovat ihan täsmälleen yhtä pahasti vinossa :D Taito tämäkin. Ostin jopa löllö-leimasimen, jos sen kanssa alkaisi sujumaan vähän sutjakammin, mutta en saanut leimoja nousemaan siihen. Pitänee kaivaa jostain esiin kynsiharrastajien salaisia kikkakolmosia, joilla sen saisi toimimaan asianmukaisella tavalla. Koitin jo viilata sitä bufferilla, ei toiminut.