1.11.2013

Tukasta asiaa

Terve!

Tiedossa siis lupaamani postaus lempiaiheestani, hiuksista. Tekstitulvaa täytynee hieman rajoittaa, voisin siis todellakin jutella omista hiuksistani tuntikausia. Vielä kun useimpien keskustelukumppaneideni mielestä tämä ei ole mitenkään erityisen mielenkiintoinen aihe, niin patoumia löytyy :D Tämän blogin perustaminen oli kyllä paras päätös pitkään aikaan, tänne voin jaaritella ummet ja lammet ja jos lukijakuntaa ei kiinnosta, sen kun skippaa tekstit ja katsoo kuvat. Win win!

Aloitetaan. Minulla on hyvin perisuomalaiset hiukset noin laadun puolesta, paksuudelle nauravat hiirenhännätkin ja sileyden vuoksi ponnaritkaan eivät pysy päässä. Ei siis mitään kovin kadehdittavaa sillä osastolla. Mutta väri! Siitä jaksan aina olla tyytyväinen ja ylpeä. Edustan sukupuuton partaalla olevia harvinaisuuksia, luonnollisia punapäitä. Yhtään kuvaa minulla ei tästä tietenkään ole todisteeksi esittää, katsotaan jos muistaisin kaivella vanhoja valokuvia esiin seuraavan kerran kun vierailen vanhempieni luona.

Viihdyn punapäänä aivan äärettömän hyvin, ja olen koko elämäni aikana värjännyt hiukseni jollain muulla kuin punaisella noin kolme kertaa. (Eipä sillä että niistä olisi pitkäksi aikaa iloa riittänyt, punapigmentti kun puskee läpi aika helposti.) Erilaisia punaisen sävyjä olenkin sitten kokeillut ihan laidasta laitaan, porkkanasta pornonpunaiseen.

Kah, känni-Armihan se siinä! :D
Viimeiset vuodet olen viihtynyt melko luonnollisen sävyisessä kuparissa, jopa niin luonnollisessa että voin pitää puoli vuotta värjäystaukoa ja silti minulta kysellään onko minulla luonnostaan tämän väriset hiukset. Värjäämiseen olen käyttänyt Santen kasvivärejä, sävyjä Flame Red ja Natural Red ja välillä sävyä Mahogany Red tummentamaan tyveä. Minulla ei siis ole mitään hiusväriallergioita, tykkään ihan vain "eettisistä syistä" käyttää vähemmän kemikaaleja sisältäviä tuotteita. Ajattelin näistä kasviväreistäkin kirjoitella erikseen tarkemmin, kun pääsen niillä taas seuraavan kerran leikkimään.

Suosin itselläni pitkiä hiuksia, koska tykkään tehdä kampauksia. Ajoittain tulee kyllä hairahdettua todella lyhyisiinkin malleihin, mutta kasvatan ne sitten samantien pois. Viimeksi tällaisen hairahduksen tein toukokuussa 2012. Tämä seuraava kuva on otettu noin 3-4 kuukautta leikkaamisen jälkeen, joten ihan lyhimmillään se ei siinä enää ole. Kertoo kuitenkin yleensä suosimani värin ihan prikulleen.

Päällä islantilainen perinneasu
Yleensä mulla on siis ollut etuhiuksetkin, koska mun otsa on ihan hillittömän leveä. Näköjään olen kuitenkin tässä kasvatusprosessin yhteydessä kasvattanut senkin pois. Ja niin, vaikka äärimmäisen hyvin punaisessa viihdynkin, ajattelin tuossa kolmisen viikkoa sitten että pitäisi varmaan kymmenen vuoden välein uudistua ja marssin kampaajalle. Halusin violettia, tarkemman toteutuksen jätin kuitenkin kampaajalle. Uunituoreen lopputuloksen näkee Hiusstudio 9:n Facebooksivuilta, noin kaksi viikkoa vanhan näistä seuraavista kuvista. 



Joku sanoisi tätä varmaan vieläkin punaiseksi, mutta... :D Tyvi on siis värjätty mustalla, pituudet violetilla ja molemmilla sivuilla on tuollainen oranssi osio. Hillittömän ihana! Lähdin kampaajalta ehkä vähän peloissani, oli meinaan niiin tumma lopputulos ja pelkäsin näyttäväni ihan kuolleelta sen kanssa. Pahin tummuus on kuitenkin nyt valunut viemäriin ja tykkään tästä kuin hullu puurosta.

Pituuden kanssa en ole vielä ihan siellä missä haluaisin olla. Tuntuu muutenkin kuin kasvuvauhti olisi hidastunut, mutta todennäköisesti johtuu vain siitä että tästä pituudesta lisäkasvua on jo vaikeampi huomata kuin tuosta polkasta. Ehkä jo vuoden päästä ollaan tavoitepituudessa, sellaisessa tissien päälle yltävässä :D

(Nyt saan tänne tissigooglailijoita. Lisätään mielenkiintoista kävijävirtaa: Tissit! Pillu! Seksi! Bloggaaja alasti!)


Semmoista. Kuinka moni jaksoi lukea loppuun asti? Kuinka moni odottaa innolla jatko-osia?

2 kommenttia:

  1. Ihanat hiukset sinulla nyt! :) Itse omistan sellaiset maantienharmaat hiukset, joissa on punapigmenttiä sen verran kuitenkin, että jos värjään millä tahansa muulla kuin punaisella niin se punaisuus tunkee läpi joka tapauksessa. Pahinta oli jotkut ylä-aste aikaiset kokeilut mustat hiukset sinisillä ja myöhemmin vihreillä raidoilla. Sanomattakin on selvää, ettei löpputulos ollut enää kovinkaan nätti kun musta haalistui punaruskeaksi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Määkin tykkään :) Punapigmentti on ihan hieno juttu, jos sattuu siitä punasesta tykkäämään, mutta uskon joo tuskan mitä se tuottaa kun yrittäis jotain muuta...

      Poista