Vuosi 2014 kynsikuvina

Päätin sitten kuitenkin tehdä edes yhden tällaisen koosteen viime vuodesta. On vähän myöhässä joo, mutta ei kai se haittaa, käyn itsekin aina vähän hitaalla. Tähän listaukseen on siis kerätty viime vuoden onnistuneimmat lakkaukset noin suurinpiirtein kuukausittain. Tuomaristona toimi arvovaltainen ja iki-ihana minä.

Tammikuu

Vuosi sitten minulla oli näköjään ihan hirmuisen pitkät kynnet, en ihan täysin ymmärrä että miten olen onnistunut ylläpitämään tuollaisia haukankynsiä keskellä viimaa ja pakkasta. Nyt nämä tuntuvat napsahtelevan poikki pelkästä ajatuksestakin. Toki, takana on muuttoa ja muuta kivaa, jossa kynnet ovat saaneet kärsiä, mutta silti. Tammikuulle osui myös monet tosi kivat lakkaukset, mutta tälle it-listalle nostin niistä kaksi.

Teippailua ja hiekkalakkaa, maneeri josta en pääse varmaan koskaan eroon (ei sillä että tarvitsisi, tämähän toimii) sekä tummaa, tummaa, tummaa lakkaa, jotain johon olen parin viime kuukauden aikana hurahtanut kuin lemmenkipeä esiteini. Ei haittaa sekäään, että mukana on suede-lakkaa, mikään ei voi mennä pieleen niiden kanssa.

Helmikuu

Helmikuussa mentiin huomattavasti tylsemmällä linjalla lakkausten suhteen, muutenkin koko kuukauden postaukset painottuvat kovin vahvasti ihan muihin juttuihin. Yksi helmi onneksi osui helmikuullekin (no pun intended), sellainen jota muistelen vieläkin lämmöllä, että tulipas tehtyä upea lakkaus. Paljon on siis tehty asioita oikein, jos melkein vuoden jälkeen vielä muistaa tietyt kynnet ja haaveilee tekevänsä ne uudelleen.

Kelmuilua ja glitteriä. Ablecawin aikanakin tuli todettua että kelmuilu vain on se ainoa ja oikea (ja lupasin jollekin tutoriaalia, aion kyllä vielä joku kaunis päivä sen tehdäkin, en vain oikeasti ole kovin nopea!) ja hiljalleen tämä kivikova sydämeni lämpenee noille glittereillekin. Nämä olivat todellakin sellaiset kynnet, että kuljin viikon ajan käsi naaman edessä, etten menettäisi yhtä ainutta potentiaalista tuijotteluhetkeä.

Maaliskuu

Maaliskuussa aloitin töissä, mutta ei se juuri kynsissä näkynyt. Aika räiskyvilläkin lakkauksilla mentiin välistä, mutta yhdetkään niistä ei nyt näy tässä koosteessa. Ilmeisesti makuni on muuttunut, mutta yksinkertaisimmat tekeleet miellyttivät nyt paljon enemmän silmää.

Vähän lisää tummaa (luulin että hurahdin näihin vasta nyt talvella, olin näköjään väärässä), elämäni ehkä ensimmäinen onnistunut leima ja kammottavan tyttömäisiä palluroita. Vähän nuo pallurat ällöttävät, mutta joku niissä myös kiehtoo. Välillä pitää käydä mukavuusalueen ulkopuolella, sieltä voi löytyä vaikka mitä kivaa.

Huhtikuu

Huhtikuussa koettiin näköjään ihan kauheita epäonnistumisen ja harharetkien hetkiä. Kynnetkin olivat ihan nysät jostain syystä (tosin reilusti pitemmät kuin nämä nykyiset muuttokynnet, nyyh) mutta nostan silti listalle yhden lakkauksen.

No kelmuilua vaihteeksi :D Mutta nuo perhoset ovat se syy, miksi tämä lakkaus mainittiin. Tämä idea oli pyörinyt päässäni pienen ikuisuuden, ja tästähän luonnollisesti nousee erittäin vakavat suorituspaineet, kun lopulta päätin haasteeseen tarttua. Ihan en ole tyytyväinen perhosten asennoitumiseen, mutta sen verran kiva lakkaus kuitenkin, että ansaitsee kunniamaininnan. Ja onhan tämä nyt ihan heittämällä huhtikuun paras lakkaus.

Toukokuu

Toukokuussa olin hautautunut töihin ja se näkyi blogin puolella pienenä hiljaisuutena. Kiireen vuoksi tein kuitenkin paria aikaisempaa kuukautta huomattavasti yksinkertaisempia ja nätempiä kynsiä, joten kokonaisuuden voi katsoa kallistuvan positiivisen puolelle.

Vesimarmorointia! Ja minun standardeillani vielä perin onnistunutta sellaista. Mukana menossa vuoden ehdottomasti parhaimmet hankinnat kynsilakkaosastolla, OPI I Just Can't Cope-acabana ja Where Did Suzi's Man-Go. Voi mun vauvat.

Kesäkuu

Kesäkuu (ja itse asiassa koko kesä) tuli vietettyä vieläkin hiljaisemmissa merkeissä kuin toukokuu, mutta voi kristus roviolla sentään, miten ihania kynsiä olen tehnyt! Ellei mukana olisi ollut mielestäni koko vuoden onnistuneinta lakkausta, oltaisiin jouduttu kyllä ihan tappelemaan edustuspaikasta listalla.

Miittikynnet, tietysti, ei epäilystäkään. Puutteensahan näissäkin on, mutta rakastan näitä silti palavasti. Tästä alkoi myös hetkellisesti kestänyt hurahtaminen ranskiksiin, tein tämän jälkeen varmaan kolmet ranskikset, mutta ne eivät päätyneet blogiin asti, koska eihän niissä ole mitään esittelemisen arvoista :D

Heinäkuu

Heinäkuussa kärsin hämmentävää glitter-kautta, tuntui että joka ikinen lakkaus piti jollain tavalla kuorruttaa glittereillä. Olin myös autuaassa lomamoodissa, eikä tullut tässäkään kuussa tehtyä ihan kauheasti sellaisia kynsiä, jotka olisivat ansainneet päästä blogiin asti. Lähinnä taisin kulkea yksivärisillä tekstuurikynsillä, koska niitä on niin kovin helppo korjailla, jos ei viikonkaan jälkeen vielä jaksa vaihtaa lakkauksia.

En jaksanut panostaa edes ristiäisiä varten. Mutta haittaako tuo, kun lopputulos on kuitenkin näin älyttömän kiva?

Elokuu

Elokuussa olin taas hetkellisesti elävien kirjoissa, kesän laiskottelun jälkeen ja ennen syksyn dippa-ahdistusta. Kynnet olivat taas kasvaneet melkoisiin mittoihin kesän myötä ja fiilistelin jo täysillä syksyä. Elokuussa tuli myös tehtyä muutamia erittäin onnistuneita hankintoja kynsilakkarintamalla ja löysin jopa uuden Kultsin itselleni.

Ihana glitterpläjäys ja sydämeni täysin sulattanut Kultsi. Molemmat olivat kyllä sellaista tuijottelukynsiosastoa, että hyvä että viitsin räpyttää silmiäni. Ja jos se vielä on jollekin epäselvää, Kultsi on muodostunut itselleni niin rakkaaksi lakaksi, että annan sille joka ilta hyvänyönsuukon ja tuon aamupalan sänkyyn.

Syyskuu

Syyskuussa löysin vihdoin vinyylien ihmeellisen maailman ja olisin varmaan jatkanut niiden kanssa leikkimistä paljon pidempään, ellei myös Ablecaw olisi saanut alkuaan. Ja hyvä että alkoi, koska olisin varmasti jossain vaiheessa lopettanut kynsien lakkaamisen kokonaan ilman sitä kaikessa ahdistuksessani.

Simppelit vinyylikynnet tuli kuitenkin tehtyä ennen ablecaw'ta ja deadline-stressiä ja kaikessa yksinkertaisuudessaan nämäkin kynnet pääsevät erittäin korkeille sijoille, kun listataan minun mielestäni onnistuneimpia lakkauksiani koko vuodelta. Teipit ja hiekkalakat, ei vain voi mennä pieleen.

Lokakuu

Lokakuussa ei ollut aivokapasiteettia tehdä yksiäkään muita kynsiä, kuin haasteeseen liittyviä, osa niistäkin vähän väkisin väännettyjä. Blogi muuttui muutenkin vähän yksinkertaisempaan suuntaan, kun kaikki muihin osa-alueisiin liittyvät postaukset jäivät pois. Alkukuulle sentään onneksi osui muutama ihan onnistunutkin lakkaus, ettei lokakuu-raukan tarvitse jäädä ilman omaa kuvaa tässä vuosikatsauksessa.

Syksyn värejä erittäin miellyttävällä tekniikalla, töpöttelemällä vähän sitä sun tätä väriä kaksivuotiaan motoriikalla sekä sinistä glitteriä.

Marraskuu

Samat sanat kuin lokakuulle, yhdistettynä kaiken vallanneeseen pimeyteen ja koko kuukauden postaussaldo jäi säälittävään viiteen. Onneksi niiden joukossa on myös yksi vuoden parhaista onnistumisista.

No sitä teippiä ja tekstuuria ja tummaa. Ei mitään uutta auringon alla. Melkein voisin itkeä monotonisuuttani, mutta en jaksa, tykkään näistä lopputuloksista liikaa :D

Joulukuu

Joulukuussa sitten tunnetusti tuli kaikenlaista muuta, että ablecaw'kin jäi jalkoihin ja kynsipostausten saldo taas varsin vähäinen. Ajatukset risteilivät siellä sun täällä, joten jo valmiiksi harrastamani yksinkertaisuus muuttui jo lähes koomiseksi minimalistisuudeksi. Kynnet olivat jo alkaneet kärsimään ja saivat uuden, huomattavasti pyöreämmän muodon lyhyyden lisäksi.

Enpä olisi tammikuussa ollut valmis lyömään kovin suuria summia vetoa siitä, että yksi vuoden parhaista lakkauksistani on toteutettu vaaleanpunaisella lakalla. Mutta kyllä näköjään tämäkin joskus toimii. Harmittaa vieläkin että nämä kuvat epäonnistuivat näin surkeasti, koska tykkäsin noista leimoista ihan possuna (pun intended) ja viihdyinkin näissä lakkauksissa monta monituista päivää.

--

Että semmoinen kynsivuosi. Näistä kynsistä minä tykkäsin, tilastojen perusteella teidän kolme suosikkianni olivat miittikynnet, BossaNova-kynnet sekä ristiäiskynnet. Aika hyvin meidän makumme osuivat yksiin, mutta noista BossaNovista en kyllä itse tykännyt yhtään. Olin ihan tyrmistynyt siitä että miten ne keräsivätkin noin paljon klikkauksia. Olen edelleen, en vain ymmärrä, nehän menivät ihan pilallekin :D