The Finnish(able) Nail Art Challenge - play that song

Tämä oli yksi niitä haasteen aiheita, joita pelkäsin alkuun eniten. Juuri niitä, anteeksi vain, typeriä inspiraatiolähteitä. Tai no, periaatteessa haasteaiheen voisi ymmärtää jotenkin muutenkin kuin että 'inspiroidu musiikkikappaleesta', piirrellä vaikka nuottiviivoja tai mitä lie, mutta päätin nyt kerrankin olla luova ja silleen, inspiroitua vaikka väkisin jostain laulusta :D

Mietin siis pitkään ja hartaasti jotain sopivaa kappaletta. En halunnut tehdä mitään liian Captain Obvious! -juttua, siis kopioida vain suoraan laulun nimeä jotenkin kynsiksi. Halusin myös käyttää tähän jotain itselleni erittäin merkityksellistä kappaletta. Valintaprosessi oli pitkä, mutta lopullinen päätös oli sitten kuitenkin erittäin helppo tehdä.

Red Hot Chili Peppers. Suosikkibändini kautta aikojen, ja myös ensimmäinen bändi josta olen niin sanotusti itse alkanut pitämään, enkä siis kopioinut siskojen tai kavereiden musiikkimakua :D Harmillisesti vain bändin taso on laskenut kuin se kuuluisa lehmän häntä parin viimeisen levyn aikana, en ole jaksanut innostua niistä sitten yhtään. Onneksi bändillä on historiaa sen verran takanaan, että mahtavia kappaleita löytyy runsaasti menneiltäkin vuosilta. Yksittäistä parasta kappaletta heiltä on kovin vaikea nimetä, koska niitä upeita, puhuttelevia ja kauniita kappaleita on niin monia, mutta kun mennään video + kappale yhteistaistoon, ylivoimainen ykkönen on Otherside. (Soul to Squeeze on yhtä ylivoimainen kakkonen.)

Othersiden video on aivan tolkuttoman koukuttava, olen joskus teinivuosina tainnut katsella sitä tuntikausia putkeen. Upea, vaikuttava, moniulotteinen, kaunis. Vangitseva, suorastaan. Taiteellinen, olematta yhtään vaivaannuttava tai sellainen, että tekee mieli pyöritellä silmiä, reaktioita mitä monet taiteelliset videot saavat minussa aikaan Jos et ole sitä koskaan nähnyt, kannattaa käydä katsomassa nyt saman tien, klik klik!

Aivan erityisen vaikuttavana pidän kohtauksia, joissa Flea soittaa puhelinlankoja. Etenkin tuo punainen tukka muuten mustavalkoisessa videossa on mieletön. Olen nähnyt haastattelun jossa Flea ja Anthony puhuvat tästä videosta, ja Flea sanoo vihanneensa noiden puhelinlankojen soittelua, miten se näyttää muka aivan kammottavalta, mutta minusta tuo näyttää upealta (note to self: keksi synonyymi upealle).

Jos minulla olisi pidemmät kynnet (tai olisin parempi taiteilija, mutta ei nyt takerruta siihen :D) olisin tehnyt kynsille Flean soittelemaan puhelinlankoja. Koska minulla nyt kuitenkin tällä hetkellä on aika lyhyet kynnet (ja olen surkea maalaamaan) kynsille pääsi vain Flea-kohtausten taustalla näkyvä kaupunkimaisema.

Tulipa jaariteltua paljon ennen ensimmäistä kuvaa :D

Koska sitä punaista väripilkkua ei ollut tiedossa, halusin tehdä kynsistä muulla tavalla mielenkiintoiset. Tein siis itse tausta eläväisemmän kuin vain tasaisen tappavan harmaan. Pohjalla on yksi kerros tummanharmaata, Sothys Gris Lumière ja sen päällä liukuväri valkoisella, Essie Blanc ja samaisella tummanharmaalla. Ensin liuku valkoinen alhaalla ja harmaa päällä, ja sen päälle harmaa alla ja valkoinen päällä. Näin lopputuloksesta tuli tasavärinen, mutta siinä on kuitenkin myös eläväisyyttä. Kuvista se ei harmillisesti tule kovin hyvin esille, tämä tässä yläpuolella näyttää lopputuloksen parhaiten. Omasta mielestäni tästä pohjasta tuli aivan huippuhieno, pitää ehdottomasti soveltaa toistekin tätä samaa liukuväritekniikkaa.

Vajavaisilla taidoillani sitten maalailin suoria viivoja ja palluroita kuvastamaan vänkyröitä taloja akryylimaalilla. Ja vaikka itse sanonkin, nämä ovat aivan tyrmäävän upeat  mainiot! (Googlasin juuri upean synonyymeja, koska en itse keksinyt.) Olen kyllä ylpeä itsestäni, että tuli inspiroitua etukäteen arvioituna näin vaikeasta aiheesta. Hyvä minä! Kiitos haasteen kehittäjät!

Teemaviikko: elukoita - pöllöt pöllöt

Moi!

Ei eläinviikkoa ilman pöllöjä, se oli varmaan ihan selviö :) Maailmalla on vaikka kuinka paljon ihania pöllölaattoja, mutta jostain syystä minulla ei ole ainuttakaan. Saattaa toki johtua siitä, että omistan noin kymmenen laattaa. Nyt kun tuo leimailu on alkanut sujumaan vähän mallikkaammin, voisi investoida johonkin muuhunkin kuin perus-Konadiin. Mutta niin siis. Halusin pöllöjä, mutta minulla ei ollut niitä leimauslaatoilla, eikä edes siirtokuvina. Vaihtoehdoksi jäi siis niinkin hasardi menetelmä kuin käsin maalaaminen. Pari kertaa harjoittelin kiekolle ja sitten mentiin!

Ei ollenkaan pöllömpi suoritus (hehe hehe). Silmäthän näillä ovat kaikilla ihan eri paria, mutta erottuupahan toisistaan paremmin. Edelleenkään en saa superohuita viivoja aikaiseksi maalaamalla kuin sattumalta, mutta onneksi se ei tässä lakkauksessa juuri menoa haitannut.

Pohjavärinä pöllöillä on Essien Master Plan. Oikein kaunis rusehtava harmaa, minulle vain kovin vaikea pidettäväksi. Siipien värinä on hurmaava, ihastuttava, aistikas OPI First Date At The Golden Gate, saatu BM Internationalilta. Meinasin ostaa tämän itsekin syksyllä, mutta ajattelin tämän olevan liian samankaltainen Crêpes Suzi-etten kanssa. Ja niinhän se onkin, ei dupe sentään, mutta todella lähellä kuitenkin. En ole vielä saanut aikaiseksi luovuttua toisesta, koska en osaa päättää kumpi on kauniimpi. First world problems. Musta ja valkoinen ovat akryylimaaleja.

Lyhyestä virsi kaunis: tykkään! Eikai sitä aina tarvitse priimaa tehdä.

Possu Mickelson

Moi!

Niin se vain on vääjäämättä yksi asia elämässä jäämässä taaksepäin. Opiskelut on aika lailla opiskeltu ja opiskeluriennot juhlittu. Tänään tuli kuitenkin vielä vedettyä haalarit jalkaan ja teekkarilakki päähän, joten sen kunniaksi tempaisin sitten aiheeseen liittyvät kynnetkin. (Captain Obvious!)

Kuulun kahteen kiltaan. Toisessa olen vähän niin kuin automaattisesti, koska opiskelen kyseistä alaa. Toiseen olen varta vasten liittynyt, koska suurin osa ystävistäni kuuluu siihen myös, ja killan jäsenenä pääsen osallistumaan heidän järjestämiinsä tapahtumiin. Tapahtumiin on tietysti aina mukavampaa mennä ystäviensä kanssa. Tälläkin kertaa on kyse tämän hengailukiltani tapahtumasta, joten heitä kunnioittaakseni tein killan teemavärin ja logon inspiroimat kynnet - possuja valkoisella pohjalla. Harmaa on minun kiltani tunnusväri.

Valkoinen on OPIn Swedish Nude (odotan taas innolla mielenkiintoista kävijävirtaa, tällä kertaa se ei kyllä ole minun vikani laisinkaan :D) ja harmaa Sothysin 202 (saatu Eurocosmeticsiltä miitissä). Tämä on kyllä todella kaunis harmaan sävy, tuollainen aivan aavistuksen liilaan taittava hiirenharmaa. Jos Cashmere Bathrobe olisi ollut tämän värinen, meidän ystävyytemme olisi lähtenyt huomattavasti paremmin käyntiin. Levittyi ja peittääkin oikein mallikkaasti. Korkista on hieman vaikea pitää kiinni, se kun on tuollainen neliskanttinen ja lyhyt mollukka, mutta ei mitenkään turhan hankalaa.

Sanovat että vaatimattomuus on hyve.

Possu Mickelson löysi kavereita!

Sillä on teekkarilakkikin, awws.

Tosiaan taas näitä mahtavia maalaustaitojani esillä :D Ei tämä nyt kyllä ollut ollenkaan pahannäköinen minusta, ennen kuin päällyslakka päätti levittää koko roskan. Vaikka odotin melkein tunnin ennen sen laittamista. Oikean käden kaverilla taas taitaa olla sen verran kromosomihäiriöitä, että jätetään hänet nyt suosiolla esittelemättä täällä.

Possuvärinä toimi OPIn Sparrow Me The Drama ja kärsävärinä OPIn If You Moust You Moust. 

Huomenna vuorossa taas astetta asiapitoisempaa juttua, miitistä saamieni lakkojen esittely.

Lakkaesittelyt, osa 1: mustat, valkoiset ja harmaat

Moi!

Ainakin yksi lukija näitä lakkaesittelyjä toivoi, joten täältä pesee :) En kokenut omalla kohdallani mielekkääksi lähteä esittelemään lakkoja merkeittäin, OPI kun tosiaan on aika yliedustettuna ja monilta muilta merkeiltä on vain yksittäisiä lakkoja. Siispä tässä blogissa lakat esitellään väreittäin. Ensimmäisenä on vuorossa mustat, valkoiset ja harmaat ja kaikki sellaiseksi edes etäisesti luettavissa olevat.

En nyt sattuneesta syystä pysty hirvittävästi linkittämään blogissa näkyneisiin kynsiin, jossa kyseisiä lakkoja olisi käytetty, mutta yritän kertoa jotain muuta mukavaa ja epämääräistä jokaisesta. Ehkä sitten vaikka vuoden päästä tämän esittelyn voi tehdä uudestaan, katsoa millaisia muutoksia kokoelmassa on ollut ja jopa linkittää kuviin, jotta näkee millaisia nämä lakat ovat käytössä. Katsotaan jos muistan tämän vielä ensi vuonna :D

OPI - Don't Touch My Tutu, Essie - Blanc, OPI - Swedish Nude. Tutu on hankittu puhtaasti glittereiden päälle laitettavaksi voileipiä varten, kuten varmaan jokaisella kynsiharrastajalla :D Toisaalta voisi olla myös kiva kokeilla tätä joskus ihan yksinään vaikka ranskiksessa. Blanc on se ainoa edes jotenkuten toimiva perusvalkoinen, tosin minä en kyllä tällä täysin peittävää ja kaunista pintaa saa tehtyä. Ainakaan oikeaan käteen... Tämä onkin siis käytössä lähinnä koristeluissa ja pohjana marmoroinneissa ja muissa vastaavissa. Jos pitää saada muuten valkoista laajaa pintaa, otan käyttöön Swedish Nuden. Paljon armeliaampi sävy minun ihonvärilleni ja käyttäytyy myös kauniimmin kuin puhtaanvalkoiset sisarensa.

China Glaze - Awaken, China Glaze - Sea Spray, Depend - 223, OPI - Suzi Skis In The Pyrenees Suede. Awaken ja Depend ovat hankittu puhtaasti leimailuun. Olisi kiva omistaa myös joku isompiin pintoihin soveltuva hopeanvärinen lakka, mutta nämä ovat molemmat aivan liian metallisia että niistä siinä hommassa tykkäisin. Etsinnät siis jatkuvat. Sea Sprayn joku voisi väittää olevan sininen, mutta se on ainakin kynsillä sen verran harmahtava, että otin sen nyt tähän joukkoon mukaan. Vähän tuollainen epäväri, ja vaikka juuri eilen väitin rakastavani epävärejä, tämä on kyllä aikamoinen vedenjakaja. Jotenkin niin mitäänsanomaton. Ei tule kovin usein käytettyä ja monesti olenkin harkinnut tämän myymistä, jostain syystä en vain ole raaskinut. Ehkä vielä joku päivä. Viimeisenä ainokainen OPIn suede jonka omistan, mutta sitäkin rakkaampi. Tämänkin olen hankkinut lähinnä koristeluja silmällä pitäen. Niin kaunis, ei pääse tuossa pullossa kyllä ollenkaan oikeuksiinsa.

Essie - Master Plan, OPI - Samoan Sand. Ne kaksi ainokaista nudeiksi luokiteltavaa lakkaa, jotka minä omistan. Kuten joku sherlock on ehkä voinut blogin nimestä päätellä, rakastan värejä, joten näitä ei tule kauheasti käytettyä. Itse asiassa Samoan Sandia en ole käyttänyt vielä kertaakaan. Master Plan on tarpeeksi liilaan taittava että pääsee ajoittan käyttöönkin. Etenkin jonkun likaisemman liilan kanssa aivan mahtava aksenttiväri.

Essie - Cashmere Bathrobe, Wet n Wild - Black Crème, Deborah Lippmann - Ruby Red Slippers, China Glaze - Immortal. Cashmereen liittyvät negatiiviset tunteet tulikin purettua jo aikaisemmin. Tuo ainokainen markettilakkani sai myös kuulla kunniansa. (Hämmentävän täyden näköinen tässä, käyttöaste on kuitenkin jossain tuossa 'nail colorin' yläpuolella, eli ei tarvitse odottaa enää kuin toiset 5+ vuotta ennen kuin tämä loppuu :D) Vasemmanpuoleiset lakat ovat siis vähän plääh, mutta oh, nämä oikeanpuolimmaiset! Ruby Red Slippers on aivan hiuksianostattavan ihana. Immortalissakin on tuollaista ihanaa, ihanaa, ihanaa vaaleansinistä ja vaaleanpunaista shimmeriä. Täytyykin käyttää näitä pikimmiten, että pääsen esittelemään tarkemmin täällä.

Sellaista siis näin alkuun. En tosiaan näitä "tylsempiä" värejä kovin paljon omista, koska kirkkaampia ja värikkäämpiä on paljon kivempi käyttää :) (Värikkäitä värejä, kyllä taas on sanankäyttö hallussa...) Olen kuvannut myös jo glitterit sekä keltaiset ja oranssit. Yritän kyllä saada muitakin juttuja julkaistua, ettei tule vain näitä esittelyjä pelkästään. 

Miltä näyttää, löytyykö lukijoilta samoja lakkoja omista kätköistään?

Cashmere-kylpytakki

Moi!

Tänään taas vuorossa omanlaisensa murheenkryyni. Pullossa ah, niin ihanaisen kaunis Essien Cashmere Bathrobe, joka sitten kynsille osuessaan muuttuu hirveän tummaksi ja menettää kaiken kauneutensa. Siinä ja siinä onko tämä jopa vähän liian tumma minulle, en osaa sanoa. Voi olla että olen vain niin masentunut tuosta värierosta pullossa ja kynsillä, etten osaa suhtautua tähän lakkaan objektiivisesti. Olisin vain niiiin halunnut juuri tuon pullon värisen harmaan! Ehkä pitää nyt antaa tämän olla hetken aikaa rauhassa ja yrittää sitten uudestaan myöhemmin. Katsoa että tykkäänkö tästä vai en.

Vaikka Cashmere nyt pienoisen pettymyksen aiheuttikin, muuten tykkäsin tästä lakkauksesta tosi paljon. Törmäsin googlaillessani tähän lakkaukseen, joka päätyi apinointi-listalleni. Ihan täysin en halunnut sitä kopidoida, mutta jätin kuitenkin muhimaan aivojen perukoille. Kun sitten tuli aika miettiä Cashmeren kaveriksi sopivia koristeluja, tämä muistui heti mieleen. Niin tumman pohjan päälle sopisi erinomaisesti valkoinen tehosteraita ja siihen punaisia pilkkuja.

Tuumasta toimeen. Halusin ehdottomasti tehdä valkoisesta vain raidan, niin että kummaltakin puolelta näkyy vielä pohjaväriä, joten jouduin sen myötä tyytymään hieman pienempiin pilkkuihin. Tykkäsin onneksi kyllä tästäkin. Valkoisen Blancin kanssa oli lieviä peittävyysongelmia, jouduin muutamaan kynteen paikkaamaan valkoisella akryylimaalilla. Pilkkuihin on käytetty OPIn lakkoja I'm Not Really A Waitress, Red Hot Ayers Rock ja Copper Mountain Copper.

Kuvaaminen oli taas ihan perberistä, yritin saada molempia käsiä kuvaan ja vielä pitää tuollaista metallilanka-villalanka häkkyrää rekvisiittana. En suosittele! :D Otin monta, monta kymmentä kuvaa tästä lakkauksesta, vaatimattomasti kolmena eri päivänä, ja nämä kaksi ovat ne onnistuneimmat kuvat. Että repikää siitä huumoria :D

Pullokuvien kanssa tuli leikittyä Lightroomissa oikein urakalla, ketutti nuo kynsikuvat niin paljon ja se toimi hyvänä terapiana. Vielä kun joku päivä opin asettelemaan nuo OPI-pullot etuperin kuvaan :D

Mitäs tykkäsitte?