The Finnish(able) Nail Art Challenge - something borrowed

Minun on nyt heti alkuun sanottava, että olen hieman pettynyt näihin haasteaiheisiin. Jotain oleellista jäi mielestäni puuttumaan. Aivan ensimmäinen aihe oli something new. Parin viikon jälkeen oli vuorossa something blue. Nyt on käsillä something borrowed. Mutta missä, oi missä, on something old? Häh?! Ei voi tällaiselle pakko-oireiselle mennä latomaan noin itsestään selviä lorunpätkiä ja sitten jättää yhtä pois. Ensimmäistä kertaa näitä aiheita lukiessani skitsosin jo siitä, että ne on piru vie väärässä järjestyksessä, mutta päästyäni loppuun asti meinasin saada sydänkohtauksen kun something old ei ollutkaan missään vaiheessa tullut vastaan. Valehtelematta luin koko haasterimpsun läpi uudestaan, jos olinkin vain epähuomiossa jättänyt juuri sen kohdan lukematta. Olen siis luonnollisesti aika järkyttyneessä tilassa juuri nyt, mutta yritetään saattaa tämä postaus kunnialla loppuun asti. 

Lakkaus toteutettuna jollakin lainatulla. Olin laiska, enkä jaksanut pyytää keneltäkään kynsilakkoja lainaan, joten yksinkertaisesti lainasin vain idean lakkaukseeni joltain toiselta. Ja todellakin kiinnitin erityistä huomiota siihen että lainaisin lakkauksen kokonaan, parhaan kykyni mukaan, enkä vain inspiroituisi ideasta ja toteuttaisi sitä omalla tavallani. Oli siis pakko valita jotain yksinkertaista :D

Selailin Pinterestin inspiraatiokansiotani loputtomalta tuntuvan ajan (hämmentyneenä oli todettava, että noin 84 % kyseisen kansion sisällöstä oli pilkkuja. En ole tietoisesti tajunnut pitäväni näin kovasti pilkuista kynsillä) mutta mikään siellä ei tuntunut sellaiselta, jonka haluaisin tai pystyisin toteuttamaan lähes täydellisesti, minulta puuttui joko motorisia taitoja tai tietynsävyisiä lakkoja. Lopulta oli turvauduttava niinkin epätoivoiseen keinoon, kuin googlaamiseen. Nail art kuvahaku tuotti lopulta tällaisen lopputuloksen. Ja näin minä sen apinoin:

Photoshop-taitoni eivät valitettavasti riitä saavuttamaan täydellisesti alkuperäistä.

Helpon toteuttamisensa lisäksi tuo lakkaus on itse asiassa mielestäni kovin mielenkiintoinen muutenkin. Yksinkertainen kuvio (ja geometrisistä kuvioista olen aina tiennyt pitäväni), mutta hivenen epätavallisella tavalla toteutettuna, ei aina sieltä kynsinauhasta lähtien ja kärkeä kohti kaventuen. Myös väriyhdistelmä on sellainen, johon ei ihan joka päivä törmää. Ja mattaus nyt vaan toimii aina.

Itselläni näissä on pohjalla China Glazen Life is Rosy (ei ole kovin lähellä alkuperäistä väriä, mutta minulla ei juuri noita pinkkejä ole...) ja päällä OPI Russian Navy (joka on varmasti kokoelmani upein lakka matattuna, voi slurps sentään). Kuvion olen tehnyt ensin A-mallisten vinyylien avulla ja sitten pilkkutikun kanssa pyöristänyt reunoja, jotta ne muistuttaisivat hieman enemmän alkuperäistä. Ja kyllä tykkäsin!

The Finnish(able) Nail Art Challenge - something blue

Ihan ensimmäiseksi haluaisin, että jokainen nousisi nyt hetkeksi seisomaan ja antaisi minulle oikein raikuvat aplodit. Onnistuin nimittäin ihan kokonaisen viikon ajan julkaisemaan juuri niinä päivinä kuin pitikin!

(Alkuperäiseen suunnitelmaan tosin sisältyi myös ei-haasteaiheinen julkaisu torsaisin, mutta en maininnut sitä ääneen, joten sitä ei lasketa.)

Sininen tuntuu olevan aika kartettava väri kynsilakkapiireissä, mutta minusta se on aivan mieletön. Varsinkin näin tummempana ja ehkä myös hivenen kimmeltävänä. A Englandin Tristam on varmasti paras esimerkki tyrmistyttävän upeasta sinisestä kynsilakasta. En kuitenkaan turvautunut siihen tällä kertaa, vaan oli aika päästää jälleen Deborah Lippmannin Across the Universe kynsille, aivan liian pitkän tauon jälkeen.

Jännän sattuman kautta kynsille päätyi sitten myös Tristamin kaksoisolento. Etusormessa ja pikkurillissä on OPIn Ink suede, joka mattapintaisena näytti vähän hassulta huippukimaltelevan Universen vieressä. Alkuperäisenä suunnitelmana oli matata Universe, mutta päädyinkin sitten kokeilemaan Inkin muuttamista kiiltäväksi päällyslakan kanssa. Ja kappas, sehän muuttui Tristamiksi sillä tavalla :D Eivät nämä ihan täysin samanlaisia ole, Tristam on tummempi. Ja luonnollisesti siinä on holoefekti, mutta näin niin kuin jos jätetään se huomiotta :D

Universen alla on kerros Essien No More Filmiä, koska Universen kerrostaminen on ärsyttävää. Ja sillä tavalla tulee myös liikaa glitteriä minun makuuni, tämä yksi kerroskin kun on jo aika tiheästi hileillä kansoitettu. Ink-sormet näyttivät kaiken tuon glitterin vieressä aika tyhjiltä, joten lisäsin vielä kivat siirtokuvat kavereiksi.

Varsin kiva lopputulos!

Lumene Saaristomeri

Joku hyvämuistinen saattaa vielä muistaa, kuinka alennusmyynneissä sorruin Lumenen luomiväreihin ja huulipuniin. Tuossa postauksessa esittelin swatcheja ja lupasin palata ihan oikeiden meikkikuvien kanssa asiaan myöhemmin. Myöhemmin otti tällä kertaa vähän enemmän aikaa, mutta täällä nyt ollaan! Olen kyllä käyttänyt näitä ahkerasti, etenkin huulipunia, mutta kuvaaminen on jäänyt vähemmälle.

Tänään tutustutaan tarkemmin siniseen luomiväriin, Saaristomereen, joka on ehkä kaunein sininen luomiväri ikinä. Olen hirmuisen onnellinen että ostin tämän. Olen omistanut sen noin kuukauden, ja olen sinä aikana ehtinyt varmasti kerran viikossa käyttämään sitä sumuisen rajauksen tavoin, aina samalla tavalla toteutettuna. Tämä on ollut niin suuressa tehokäytössä, että kuvasin siitä jopa vaihekuvat.

Ensin kuitenkin ihan "perinteinen" silmämeikki Saaristomerellä toteutettuna.

Siis jumangega miten mielettömän monivivahteinen osaa yksi sävy olla! Saaristomeri on tässä siis koko luomella ja päälle on kevyesti lisätty valkoista sisänurkkaan ja sinertävän harmaata ja mustaa ulkonurkkaan. Kaikki nämä sävyt ovat Viva la Divan Absolutely fabulous eyes -paletista.

Seuraavaksi sitten se sumuinen rajaus. Aloitan lisäämällä pohjalle petrolinsinistä rajauskynää, Gosh Pretty Petrol. Sen levityksen kanssa ei ole niin tarkkaa, koska se toimii vain tahmeana alustana jonka päälle luomiväri tarttuu helpommin. Muodossa haen kevyttä kissamaisuutta.

Seuraavaksi tiiviillä vaahtomuovisiveltimellä Saaristomerta päälle. Saaristomeren koostumus on sen verta murustuva ja kuiva, että olen todennut tuon vaahtomuovin parhaaksi materiaaliksi. Sillä kun tekee kevyttä taputtelevaa liikettä, saa kaikkein intensiivisimmän ja hohtavimman lopputuloksen aikaiseksi, karvasiveltimet eivät vain pysty samaan.

Häivyttely tapahtuu sitten punertavalla liilalla. Saaristomeressä on ihana violetti hehku ja minulla kuin sattuman oikusta sattuu olemaan juuri sen hehkun sävyinen luomiväri, Inglot pearl 441. Levitän sitä erittäin kevyellä kädellä osittain Saaristomeren ja osittain paljaan luomen päälle.

Ripsarit perään ja tadaa! Upea sininen meikki on valmis.

Voom Voom Vau!

Kyllä se nyt vain tunnustettava. Olen menettänyt sieluni lopullisesti. Vuosien päästä katson taaksepäin tähän hetkeen ja mietin että kyllä, tuo oli se hetki kun niskani naksahti ja se oli menoa. 

Minä pidän glittereistä.

Noin, nyt sain sen sanottua. Vihdoinkin, enää ei tarvitse yrittää peitellä tätä häpeää. Minä olen nyt tosiaan päässyt henkisessä kehityksessäni niin pitkälle, että enää kynsilakkojen ei tarvitse olla cremejä, että pitäisin niistä. Kauan siihen meni, mutta ehkä voin nyt uudella innolla jatkaa tätä vuosikausia kestänyttä kynsiharrastustani. Ainakin ostoslista täyttyy uhkaavaa vauhtia. Harkitsen jopa indie-lakkojen ostamista! Voih, sielu on nyt menetetty. 

Deborah Lippmannin glitterit ovat kyllä sellaisia, joista olen aina jostain syystä tykännyt hurjasti. Kaiken aloitti varmasti Across the universe, joka on mie-le-tön ja mietinkin juuri ankarasti, miksi en ole lakannut sillä ainakaan vuoteen. Ainakaan sinä aikana, kun tämä blogi on ollut pystyssä. Sietäisin joutua ruoskittavaksi tästä hyvästä. 

Tämä ihastuttava yksilö, Va Va Voom on myös sellainen, jota olen vilkuillut jo pitkään. Olen vähän pitänyt silmäpeliä, hymyillyt ujosti. Pyytänyt facebook-kaveriksi ja humalapäissäni laitellut kaksimielisiä viestejä. Numeroa en kuitenkaan ole kehdannut pyytää, saati pyytää tätä upeaa kaveria yökylään. Kunnes se sitten eräänä kauniina päivänä tuli kirppiksellä vastaan. KACHING! Tulepa uuteen kotiisi, baby.

Värillisestä pohjastaan huolimatta nämä eivät kuitenkaan ikinä riitä peittämään yksinään, ja sekös on ärsyttävää. Pohjalle pitää siis laittaa jotain pigmenttisempää, ja värin pitää vieläpä olla tismalleen oikea, ettei siihen jää rumia tummempia läiskiä. Aioin alunperin käyttää tummahkoa keskisinistä, OPIn Dating a Royalia, mutta en saanut sitä auki. Ukkokaan ei ollut kotona, joten oli vaihdettava suunnitelmaa :D Selkeästi kohtalolla oli jotain tekemistä royalin salaperäisen jumittumisen kanssa, sillä tämä Depend 374 johon päädyin, oli kyllä niiiin paljon parempi vaihtoehto!

Voom kimaltelee aivan turkasen mahottomasti, ja kuten varmaasti huomaatte, tarkentamisen kanssa oli pienoisia ongelmia. En myöskään onnistunut nappaamaan kuviin sitä huikaisevaa holoefektiä, jonka nuo hitulat saavat aikaan. Tai näkyy se tuossa ylemmässä kuvassa, yhdessä glitterissä :D Wou.

Tämä lakka oli aivan mieletön tummeneviin elokuisiin öihin, kun hiipivä pimeys tummensi pohjalakkaa entisestään mutta glitterit nappasivat vielä viimeiset valonsäteet ja loistivat kilpaa kaikissa sateenkaaren väreissä. Melkein lähdin jo oodia kirjoittamaan, hetki oli niin runollinen. Mutta sitten muistin että osaan kirjoittaa vain haikuja, joten se siitä.

Paljon sitä näköjään ihmisellä riittää sanottavaa yhdestä kynsilakasta :D Jotta lakkauksen muut osapuolet eivät tulisi aivan mustasukkaisiksi, sanotaan nyt heistäkin jotain. Hempeä liila on OPI Done out in Deco ja hänkin on vallan hurmaava. (Varsinkin näin sinisen kaverina, kun hän näyttää parhaita taustalla vaikuttavia sävyjään, mutta ei sanota sitä ääneen ettei hän suutu.) Epämääräiset viivakuviot on tehty pilkkutikulla ja samalla Dependin lakalla, joka vaikuttaa myös Voomin alla. Se ei ole täysin creme, vaan sisältää ihanaa, pikkiriikkistä hopeanväristä kimalletta. Voih <3 Siniset strassit viimeistelevät harmonisen värikokonaisuuden.

Voi että, tykkäsin tästä lakkauksesta enemmän kuin laki sallii.

Ja torstaina on luvassa, tittididii, pinkkiä. 

Pinkkiä! Minulla!

Onkohan minusta tulossa homo tai jotain?

Liukuväri töherryksillä

Sain työkaverilta päätään juustoraastimella raapivan suicide bunny -taulun työpöydälleni. Heti helpotti. Nyt minulla on työhuoneessa sekä Yoda antamassa isällisen viisaita neuvoja, että suicide bunny jakamassa tuskaani. Ei voi mennä pieleen tällä tiimillä. (Muistilappujeni joukossa on myös toisen työkaverin jättämä linkki aikuissivustolle, jos joskus tarvitsee jotain muuta ajateltavaa. Ihanan huolehtivia työkavereita minulla.)

Mutta. Tänään vuorossa täydellinen esimerkki siitä, että vähän kaikki muutkin bloggaamisen osa-alueet ovat vähän tök tök tökkineet tämän kesän aikana. Minulla on varmaan kymmenet kynnet jääneet kokonaan kuvaamatta, koska on mukamas niin kauhea vaiva. Nekin kuvat mitkä olen ottanut, ovat usein monta päivää vanhoista lakkauksista, ja voi huhhuh, siltä ne näyttävätkin. Ja sitten ne kamalat kuvat lojuvat käsittelemättöminä koneen uumenissa viikkotolkulla. Puhumattakaan siitä, että en tosiaankaan ole saanut oikein mitään muuta sisältöä blogiin, kuin noita kynsiä. En ole moneen viikkoon edes meikannut mitenkään muuten kuin ripsarin ja sen niin rakkaan kulmakynäni kanssa. Voi syksy, miten odotankaan sinua!

Ensin tein tällaisen, mielestäni erittäin onnistuneen liukuvärin. Halusin maalaille päälle, ja sekin meni (ainakin kahden kynnen osalta) oman taitotasoni huomioon ottaen ihan erinomaisesti. Paha vain, että sitten iski se kuuluisa laiskuus, ja ne jos-ei-täydelliset-niin-ainakin-ehjät maalailuni ehtivät kulumaan. Kuviin päätyi tämmöinen vähän elämää nähnyt, pikkuisen reppana lakkaus:

Voi toista :(

Lakkaus lähti rakentumaan tämän miitistä saamani Essien Truth or Flaren ympärille. Erittäin kaunis hivenen harmahtava sininen. Vähän se kyllä hukkuu tuonne kavereittensa sekaan, alimpana China Glazen Sea Spray ja kärjissä A Englandin Dragon. Päällä on vielä OPIn I Juggle... Men, mutta eipä se sieltä juuri erotu, varsinkaan näin kököissä kuvissa. Tykkäsin kyllä tästä lakkauksesta kovasti, ainakin niin kauan kuin se pysyi ehjänä :)

Punk on pop

Blogiloma pääsi vaikuttamaan niin syvälle aivoihin, että hyvä kun muistan enää miten kirjoitetaan. Alku saattaa olla siis hivenen tahmeaa, mutta toivotaan että tämä tästä taas kohta alkaa lutviutua. Lähtökohtaisesti kun kuitenkin pidän tänne kirjoittamisesta, enkä halua lätkiä pelkkiä kuvia eetteriin. 

Myös ensimmäinen työpäivä oli harvinaisen karmea. Kouluun olen yleensä palannut lomalta täynnä uutta intoa, puhtia ja motivaatiota, mutta eilinen ensimmäinen lomanjälkeinen työpäivä meni lähinnä siihen, että muistelin miten tietokonetta käytetään. Löysin sieltä facebookin, ehkä myöhemmin tällä viikolla löydän myös varsinaiseen työhöni liittyvät sivustot ja tiedostot.

Loma ei näy pelkästään kirjoitustaitojen ruostumisena, vaan myös harvinaisen pienenä kuvapankkina. Tein kyllä useampiakin juttuja, joista olisi voinut blogiinkin kirjoitella, mutta en saanut aikaiseksi kuvattua mitään. Niinpä, jälleen kerran, taitaisiko olla kuudetta kertaa putkeen, esittelen teille glittereitä. Uskokaa kun sanon, olen tehnyt välillä jotain muutakin, mutta jotenkin vain nämä glitteriset ovat päätyneet kuviksi asti... Nämä kyseiset kynnet olivat vielä kaikenlisäksi sellaiset, että ajattelin kerrankin tekeväni jotain vähän rokahtavampaa, kun olen ollut niin perin tyttömäisissä fiiliksissä kuluneet pari viikkoa. Noh, kai ne rokkimimmitkin välillä käyttävät glitteriä :D

Otin yhdelle päivälle projektiksi siivota kaikkien lakkapullojeni pullonsuut kuivuneista lakkaröhmäleistä. Samalla tulin käteväksi törmänneeksi omistamiini Dependin lakkoihin. Minulla on niitä aika monta, ja ne ovat hurjan herkullisen värisiä, niitä vain tulee käytettyä kovin vähän koska ne niin kätevästi piiloutuvat isompien kaveriensa taakse. Puhdistuksen yhteydessä ne kuitenkin tulivat taas esiin ja päätin tehdä niiden kanssa jotain kivaa. Tumman vadelmainen 005 on hurjan kauniin värinen, mutta sitten kuitenkin sellaista osastoa, jonka kanssa en tunne oloani kovin mukavaksi. Se pääsi siis ainoastaan aksenttikynsiin ja päätähdeksi nousi taivaallisen keskisinen 352. Hassua sinänsä, monella varmasti nämä värit menisivät toisin päin, sininen olisi se jonka kanssa olo on hieman epävarma kun taas pinkkiä voisi käyttää päivät pitkät :)

Rokkiasennetta tuo pääkallosiirtokuva ja tuo ah, niin katu-uskottava rock-glitter, Gina Tricot'n Salt & Pepper. En koskaan oikein innostunut siitä viime kesänä kansaa villinneestä Lorealin Confettis-lakasta, mutta tämä Salt & Pepper onkin sitten asia erikseen. Tässä ei ole mitään raivostuttavaa shimmeriä mukana, ja hitulatkin ovat sopivamman kokoisia minun makuuni. Pikkurillissä ja etusormessa on tyhjää tilaa täyttämässä Essien Blancilla tehdyt pallurat.

Vähän tällaista ihan kiva -osastoa, ei huono mutta ei nyt mikään mieleenpainuvan ihastuttavakaan. Kai sitä pitää harjoitella tiensä takaisin tähän kynsienkoristeluunkin :D

Glitteriä!

Minulla alkaa ensi viikolla elämäni ensimmäinen, palkallinen loma. Tai itse asiassa minulla oli kyllä myös viime vuonna viikko palkallista lomaa, mutta otin sen työsuhteen loppuun, joten ei sitä ihan tajunnut lomaksi. Mutta tänä vuonna, minulla on huikaisevat kaksi viikkoa lomaa keskellä kesää.

Ja olen tietysti tulossa kipeäksi.

Voi ¤&/@"#!

Olen aina kipeänä lomilla. Vieläkin katkerana muistelen sitä yhtä joululomaa, jolloin makasin koko kaksi viikkoa 40:n asteen kuumeessa sohvalla, vesirokossa. Kiitti vaan pikkusisko, joka sen minulle päiväkodista toit. Pikkusiskolle ei tietenkään itselleen tullut kuin joku kolme näppylää ja oli puoli päivää kipeänä. Minulla oli koko kroppa niissä saakutin vesikelloissa, ja ai jumankekka kuinka ne kutisivat! Raavin itseäni jatkuvalla syötöllä, ja rokonarpiakin on sen mukaisesti.

Muttamutta. Ettei menisi ihan valittamiseksi, puhutaan hetki kynsilakoista. Olen hämmentävästi huomannut itseni viime aikoina ihastelemasta glittereitä. Kävi jopa vielä niinkin hassusti, että ostin Helsingin-reissulla viisi uutta glitterlakkaa (!!!) joista neljä Gina Tricot'sta (!!!!!) Tähän väliin sopii pudistella päätään, että mitä hittoa olet nainen mennyt tekemään :D

Näissä kuvissa esiintyvä glitterkynsi on kyllä tehty niinkin pilipali-menetelmällä, kuin upottamalla päällyslakasta märkä kynsi irtoglitterpurkkiin :D Harvinaisen pomminvarma tapa. Muuten olenkin ihan onneton irtoglitterin kanssa, kuten varmaan huomaa noista muista kynsistä, eivät ne mitenkään erityisen nätisti ole asettuneet. Kaveriksi siniselle glitterille pääsi yksi harvoista omistamistani (ja pitämistäni) holoista, China Glazen Electric Magenta.

Tällaisena glittervieroksujana on kuitenkin sanottava, että tuosta aksenttikynnestä tuli ihan sikahieno! Huomasin tuijottelevani sitä vähän väliä. Se toi mieleen reilulla päällyslakkakerroksella kuorrutetun hiekkalakan. Pinta oli niin moniulotteinen, ettei kamerakaan oikein osannut tarkentaa kunnolla.

Eikä haittaa ettei aurinko paista, holot ovat minusta paljon kivempia näin.

Vastavärejä

Ihanan aurinkoista viikonloppua kaikille!

Eipä olisi voinut enää yhtään parempaan paikkaan tämä viikonloppu tulla. Oli jotenkin erityisen pitkä ja kivulias arkiviikko, en oikein itsekään ymmärrä että miksi näin. Eräs tekijä oli toki se, että sekä maanantaina ETTÄ tiistaina jouduin heräämään jo viideltä. Yäk. (Ja sitten kun yrität näin lauantain kunniaksi nukkua pitkään ja hartaasti, niin eikö vain joku tuollainen valoilmiö herätä jo kuudelta :D)

Mutta, niin se viikonloppu vain tälläkin viikolla lopulta tuli. Aion pyhittää nämä kaksi ihanaa päivää täysin löhöilylle. Ukkokaan ei ole kotona, joten saan rauhassa katsella tyttöleffoja ja kuunnella tyttömusiikkia ja tehdä kaikkea muuta tyttö-etuliitteistä. Voisin myös ehkä vihdoin ja viimein istuttaa ne parvekekukat. Mutta vain ehkä, sohva on ykkösprioriteetti.

Töissä on viimeaikoina tarvinnut niin paljon seinäänsulautumismeikkejä ja -kynsiä ja -pukeutumista, että kun vihdoin niistä pääsin eroon, halusin jotain oikein räikeää. Kynsille pääsi tällainen sekamelska, vähän sitä ja tätä ja tuota. Hämmentävää kyllä, oikein tykkäsinkin näistä, vaikka yleensä olen vain aksenttikynsi-tyyppiä. Kuvissa nämä ovat kyllä jo vähän kärsineet, koska ovat jo kolmatta päivää kynsillä.

Koko lakkaus rakentui Zoyan Sunshinen ympärille, koska olen kuolannut sitä jo niin pitkään kynsille. Olen saanut sen NailCitylta ja hyvä niin, koska se on ihana ja olisin ostanut sen itsekin ellei muuten olisi tullut vastaan. Kaveriksi sille valikoitui itseoikeitetusti OPI:n Dating a Royal, joka on myöskin joutunut odottamaan lakkausvuoroaan aivan liian kauan. Nämä kaksi ovat kuitenkin pohjasävyltään niin samanlaiset, että halusin jonkun piristysruiskeenkin mukaan. Sellaiseksi valikoitui pitkän valintaprosessin jälkeen OPI:n In My Back Pocket. Maailman kaunein oranssi.

Leimana on yksi suosikkikuvioitani, DRK-A -paletista. Harmillisesti vain se näyttää usein typerältä leimattuna, tiedä mikä siinä sitten on. Olen esimerkiksi usein yrittänyt tehdä kirahvi- ja kilpikonnakynsiä tällä kuviolla, mutta ne eivät koskaan ota onnistuakseen. Tässä lopputulos on onneksi kivannäköinen. Jos siis ei välitä tuosta päälyslakan kanssa levinneestä keskarista ja reikäisestä etusormesta :D Etusormen leima on tehty Dependin 223:lla ja keskisormen China Glazen Awakenilla.

BossaNovaa Venäjällä

Moi!

Hyvät ihmiset, niin siinä vain on käynyt. Minä olen ihastunut. Korviani myöten. Olen aivan lääpälläni. Eräs brasilialainen on vienyt sydämeni siinä määrin, etten olisi koskaan uskonut todeksi. Sellainen oikein hempeä ja vaalea, vähän punertava brasilialainen. Käytännössä väritön, huomaamaton, ujo ja mitätön. Vielä hetki sitten en olisi edes huomannut olemassaoloaan, nyt en saa silmiäni irti.

Don't Bossa Nova Me Around. Huh. ♥

Okei, myönnän, aika paljon saa tapahtua ennen kuin käytän tätä yksinään :D Mutta koskaan ei sovi sanoa etteikö niin tapahtuisi ikinä, olisin nimittäin tosiaan ennen kokoelman ilmestymistä sanonut että aika paljon saa tapahtua että ylipäänsä ostan tämänkaltaisen sävyn. Tämä hajuton ja mauton mitättömyys näytti vain niin äärettömän hyvältä swatcheissa, että oli pyörrettävä pari periaatepäätöstä. Ja vielä paremmalta se näköjään näyttää tummansinisen kaverina! Ennustan myös mahtavaa yhteensopivuutta kirkkaanpunaisen ja oranssin kanssa, ne menevät seuraavaksi kokeiluun.

Tummansininen on OPI:n Russian Navy, leimat Essien No More Film. Olisin halunnut tehdä leimatkin Russian Navyllä, mutta eihän siinä riitä pigmentti sellaiseen touhuun. Onneksi No More Film ei sävyltään ihan kauhesti siitä erotu. Leimat ja niitit ovat totuttuun tapaan vinossa, minulta taitaa puuttua joku symmetria-aisti kun ei vaan kertakaikkiaan onnistu :D

Olen tainnut sanoa tämän ennenkin (vain joka ikinen kerta kun esittelen leimailuja blogissa...) mutta tarvitsisin epätoivoisesti uusia laattoja. Taas mentiin tällä tutulla ja turvallisella DRK-A laatalla. Täydellisessä maailmassa olisin käyttänyt jotain lonkeroleimoja, sellaisia missä on kaikenmaailman ulokkeita ja kiemuroita. Tämä oli lähimpänä visiotani.

Että tällaista, vähän rauhallisempaa meininkiä kaiken vappuhurjastelun jälkeen. Ensi viikolla blogissa saatetaan viettää astetta hiljaisempia aikoja, olen nimittäin kolme päivää työmatkalla, enkä tiedä minkälaiset mahdollisuudet minulla on netinkäyttöön. Mutta katsellaan viimeistään viikonloppuna. Mukavaa viikkoa kaikille :)

suederakkautta

Moi!

Kynsikirpan huutokaupassa on tänään OPI:n suedea tarjolla! Ja vaikka tämän tässä julkisesti ilmoitankin, ette piru vie saa mennä ostamaan sitä! :D Se on minun, minun, minun! Onneksi se on vihreä, kovin montaa kynsiharrastajaa ei taida kyseinen sävy miellyttää. Vähemmän kilpailua siis.

Tästä kirpparilöydöstä vielä autuaan tietämättömänä lakkasin eilen yhdellä jo omistamallani suedella, Inkillä. Voi herramunjee, nämä ovat niin ihania ♥ Inkille pääsi kaveriksi OPI:n You're Such a BudaPest, joka näyttää melkoisen siniseltä Inkin kaverina. 

Simppeliä, mutta kun on kauniita lakkoja niin ei muuta kaivatakaan.

Sattuipa muuten eräänä torstain ja perjantain välisenä yönä. Katkaisin nukkuessani yhden kynnen puoliksi. Näkyy eritoten keskimmäisessä kuvassa, etusormessa. Kynnen kulmassa on pitkä viilto, mutta se ei ole siis täysin poikki. Mahtoi olla mielenkiintoiset unet.

Minulla on kyllä muutenkin tässä parin viikon sisään tapahtunut kynsissä melkoinen muutos huonompaan. Tuntuvat paljon hauraammilta, kynsinauhatkin ovat ihan villiintyneet ja kädet aika kuivat. Myös naama on hillittömän kauhea, kuin pahimmallakin limateinillä ikään. Jännä että samaan aikaan on sekä kuivuuden että rasvaisuuden oireita kehossa. Ja kaikkein jännintä on se, että täsmälleen samoin kävi myös viime vuonna kun aloitin työt. Stressaankohan sitten vain niin paljon uutta tilannetta? :D 

No, yhtä kaikki. Ihana lakkaus minulla juuri nyt, vaikka kynnet huonossa kunnossa ovatkin.

Piristystä maanantaihin

Heippa taasen!

Ja oikein hyvää maanantaita :) Henkilökohtaisesti en ole koskaan oikein ymmärtänyt näitä Karvis-ihmisiä, joille jokainen maanantai on sulaa tuskaa, tai jotain muuta yhtä melodramaattista. Jos tällaisesta arjen puuduttavuudesta puhutaan, niin minusta vaikka keskiviikko on paljon kamalampi, silloin on tehnyt jo monta päivää töitä ja puurtanut joka päivä samalla kaavalla, eikä viikonloppu häämötä vielä lähitulevaisuudessa. Keskiviikkona on myös pitänyt herätä jo monta päivää peräkkäin aikaisin, joten minun logiikallani myös silloin näitä maanantai-virheitä syntyisi paljon herkemmin. Maanantainahan mennään töihin virkistävän viikonlopun jälkeen.

Karvisen kanssa olen kyllä samaa mieltä siitä, että lasagne on parasta ruokaa ikinä. Pitääkin ottaa taas joku päivä projektiksi tehdä oikein kunnon lasagnea pitkän kaavan kautta. Aah, slurps!

Tässä postauksessa ei nyt juuri ole päätä eikä häntää, mutta tarvitseeko sitä aina ollakaan :D Esittelyssä on tasan viikon takainen lakkaus, kynnet, joilla olin ensimmäistä päivää töissä. Kuvat eivät valitettavasti ole erityisen onnistuneita, valo ei vielä aivan riitä siihen, että ottaisi kotiin päästyään kuvat. Onneksi ensi viikolla ollana jo kesäajassa, sen pitäisi huomattavasti taas helpottaa näiden valotuksellisten ongelmien kanssa. Sen jälkeen ongelmaksi jääkin sitten enää aika... Viime viikolta jäi taas yhdet kynnet kuvaamatta, kun en mukamas kerennyt kuvaamaan niitä ennen kuin menivät huonoksi, olivat neljä päivää kynsillä. Samaten en kuvannut ainuttakaan meikki- tai hiuskuvaa, vaikka melko onnistuneita teoksia tein näilläkin saroilla. Mutta ehkä tämäkin ongelma helpottaa vastaisuudessa, kunhan ensin vähän rutinoidun tähän vähäisempään vapaa-aikaani.

Jos sitä sitten siirtyisi epämääräisistä höpinöistä itse kynsiin. Halusin välillä tehdä jotain muuta kuin suoralinjaista color blockingia, joten päädyin tekemään tällaiset puolipallerot. Ja kun kerran pääsin alkuun pinttyneiden tapojeni rikkomisessa, pistin saman tien ihan ranttaliksi ja rajasin kuviot valkoisella mustan sijaan! Aikamoista. 

Pohjalla on ensin pari kerrosta sinistä, Essien ihanaakin ihanampaa Lapiz Of Luxurya. Minulla on sellainen tunne, että olen kertonut tämän tarinan ennenkin tässä blogissa, mutta pieni kertaus ei ole koskaan ollut pahasta. Himoitsin tätä lakkaa vuosia, jo silloin kun Essietä ei Suomessa myyty kuin erinäisissä kauneushoitoloissa. Ja tietysti netin ihmeellisessä maailmassa, rapakon takaisissa ihmekaupoissa, johon tällaisella luottokortittomalla ei silloin ollut mitään asiaa. Niinpä tyydyin vain ihastelemaan ja huokailemaan ja haaveilemaan. Kunnes sitten kävi sellainen ihastuttava asia kuin Essiedein tulo Anttiloihin. Voi sitä riemun päivää! Kyllä oli pieni Armi onnessaan. Ja ensimmäinen omistamani Essie oli sitten juurikin tämä Lapiz of Luxury. Hyvä ostos :)

Pinkki on Chin Glazen Life is Rosy, oikein mukava lakka sekin. Kuviot olen tehnyt ihan vapaalla kädellä, koska teippien saksiminen muotoon on ihan pyllystä. Vähänhän siinä tulee epäsymmetrisyyttä, mutta ei oo niin justiinsa. Ja tuolla valkoisella akryylimaalilla voi sitten paikkailla isoimpia virheitä.

Olen myös matannut sinisenä näkyvät pinnat, mutta kontrasti matan sinisen ja kiiltävän pinkin välillä ei harmikseni juuri näistä kuvista käy ilmi. Tai no, eipä se oikein luonnossakaan näkynyt :D Olisi pitänyt saada joku ekstrakiiltävä kaveri. Tai vaikka glitteriraja valkoisen sijaan.

Mites lukijoiden maanantai on lähtenyt käyntiin?

Yksinkertaisen upea

Moi!

Minulla on jostain syystä juuri nyt aivan mielettömän hyvä fiilis. Itse asiassa on ollut koko viikon. Voisin vain pomppia ja tanssia ja nauraa. Jee! Jee! Mahtavaa!

Pää on niin autuaan onnellisen tyhjä, että minusta ei juuri nyt irtoa kyllä mitään järkevää tekstiä :D Sen kunniaksi otin pitkästä aikaa mielestäni erittäinkin onnistuneita kuvia, erittäinkin onnistuneesta lakkauksesta. 

Olin aivan mielettömän ylpeä tästä lakkauksesta, vaikka se onkin hyvin yksinkertainen. Ei sitä aina tarvitse tehdä jotain ultramonimutkaista, että lopputulos olisi onnistunut. Pohjalla on Essien upean pigmenttinen, yhdellä kerroksella peittävä No More Film. Leima on Konadin laatasta m51, leimattu ehkä parhaalla leimauslakalla ikinä, China Glazen Harmonylla. Olin laiskalla päällä, enkä jaksanut leimata kuin nimettömät, joten loppuihin kynsiin kiinnitin vain pienet timangit. Hyvä näin, paljon parempi kuin jos olisin leimannut kaikki kynnet. Ainakin luulen niin, enhän koskaan toteuttanut sitä vaihtoehtoa :D

Hyvää takatalvea kaikille! Suurena talven ystävänä olin jo vähän masentunut tuosta alkavasta keväästä. Varsinkin kun menetin kaikkein parhaimman ajan vuodesta, huikean auringonpaisteen ja valtavat hanget, jollaisia yleensä näinä kuukausina tavataan.