Niin kun joskus lupailin, aion esitellä tässä blogissa myös ajoittain käsitöitäni, koska sillisalaattiblogi nyt vain on paras blogi :D Ensimmäisenä esittelyvuoroon pääsevät neulotut tyynynpäälliset. Yleensä teen vain pienempiä töitä, sukkia ja lapasia ja niin edelleen. Isompien töiden aloittaminen on minun kohdallani aina vähän riski, koska kyllästyminen ja siirtyminen uusien projektien pariin on historian perusteella hyvin todennäköistä. Aina välillä tekee kuitenkin mieli tehdä jotain uuttakin, tällä kertaa nämä tyynyt olivat sellaisia.
Lankana on käytetty Dropsin Alaskaa, ohjeena liilaan tyynyyn tätä Dropsin ohjetta. Keltaisessa runko on sama, palmikko-osuuden löysin vanhasta Islannista ostamastani käsityölehdestä. Vähän hassulta se tuossa näyttää, jos olisi ollut fiksu niin olisi tuon keskellä olevan helmineuleen jättänyt tekemättä ja leventänyt nurjaa osuutta sivupalkkien ja palmikon välissä. Mutta turha se enää on itkeä, varsinkin kun en jaksanut edes purkaa työtä siinä vaiheessa kun sen tajusin.
Minun sisustusmakuni (kuten ei mikään muukaan makuni) ei tosiaankaan ole mikään valkoinen ja koruton ja neutraali, minä tykkään väreistä ja rönsyilystä ja yksityiskohdista. Siksi nämäkin tyynyt tuli nyt tehtyä erivärisiksi ja -kuosisiksi. (Näiden kavereina on sohvalla myös punaisia ja turkooseja tyynyjä.) Sisustusesineet eivät myöskään ole tässä huushollissa vain koristeita, vaan käyttöön tarkoitettu. Liila versio on ollut jo pari kuukautta valmis ja käytössä, se näkyykin
jo kivana nukkaantumisena :) Voipi sitten tehdä vaikka vuoden päästä
uudestaan jos tämä nyt ihan kamalaksi menee.
Keltainen oli oikea tuska saattaa loppuun tuon hieman erikoisen palmikkonsa vuoksi. Väkisin väänsin tämän valmiiksi asti ja pidättäydyin aloittamasta uusia juttuja. Sen jälkeen tulikin niin suuri helpotus, että aloitin ja saatoin loppuun kolme uutta työtä :D Nyt minua himottaisi ihan hirmuisesti tehdä torkkupeitto, jonka ohje on myös siinä islantilaisessa lehdessä. Olen himoinnut sitä jo yli vuoden, mutta en ole uskaltanut aloittaa. Pitäisi myös tehdä lapaset itselleni, koska hukkasin kaksi paria Islantiin (tai oikeastaan vain kaksi lapasta hukkui, mutta tietysti kummastakin parista toinen...) ja yksi pari on tämän syksyn aikana kadonnut jonnekin ja yksien päälle kaadoin punaviiniä. Kyllä, saatan ajoittain häslätä. Mutta vain ajoittain!
Pysyykö lukijoilla puikot kädessä?
No ei kyllä todellakaan pysy puikot käsissä ): Ihanahan se olisi tehdä tämmöisiä, mutta kun ei. Ala-asteella tein yhtä lapasta lähes koko vuoden kun jälki oli niin huonoa että piti purkaa vähän väliä :D Traumat jäi!
VastaaPoistaMullakin oli ne pakolliset kouluräpellykset aina ihan kauheita ja koko neulominen kamalinta hommaa ikinä. Sitten kuitenkin joskus kypsemmällä iällä innostuin asiasta uudelleen ja lähdin opettelemaan ihan itsekseni, sitten luonnistukin jo paljon paremmin :) Jos vaan siltä tuntuu, suosittelen kokeilemaan!
PoistaKäsittämättömän hienoja! :)
VastaaPoistaMulla pysyy puikot kädessä ja virkkaamistakin opettelin pari vuotta sitten, kunnes ruuhkis yllätti ja kutomiset jäi. Vielä mie joskus taas aloitan ;).
Kiitos Sannu!
PoistaKyllä sitä sitten mummona ehtii taas ;)
Varsinkin toi keltainen on tosi ihana! :)
VastaaPoistaKiitti! Se on munkin suosikki :)
Poista